Ehkä Porvoo-tunnelmointiini vaikuttaa kaupungin kaksikielisyys, sillä isoäitini kommunikoi lähes täysin på svenska, ja haaveilen välillä salaa ruotsinkielen käyttämisestä ahkerammin, vähän kuin puolittaisesta kaksikielisyydestä. Koska isoäiti siirtyi paremmille laitumille jo harmittavan varhain, meillä on aina ollut kotikielenä suomi enkä ole oppinut ruotsia äidinkielen tavoin. Puhun sitä sujuvasti, mutta en pysty huijaamaan olevani ihan natiivi, ja kirjoitettu tekstini vilisee virheitä. Porvoossa voin kuitenkin hassulla aksentillani tilata lådan kyssejä Brunbergilta, ja haaveilla hetkisen asuvani charmanteissa vanhoissa jokivarren taloissa.
Vanhassa kaupungissa sijaitsevasta antiikkiliikkeestä löysin jotain kiiltävää...
Antiikkiliikkeen ulkorappusilla oli poistokori, ja tämä oli siellä 2e:n hintaa. Arvatkaapa vaan, pystyinkö jättämään sitä sinne koriin?
Mies kysyi heti kättelyssä että mitä hiivattia teen tekohopeaa olevalla nokimustuneella esineellä, jonka käyttötarkoitustakaan en oikein pystynyt keksimään, saati nimeämään esinettä jotenkin järkevästi. Roudaamme kaksin käsin tavaraa kellariin ja mökkivintille jotta kotona olisi enemmän tilaa, ja nyt minä kuulemma rahtaan kaikenmaailman alennuskoriroinaa tilalle. En tunnusta.
Hopeamaali on paikkapaikoin jo vähän poiskulunut, ja jotain mustaa erittäin sitkeästi kiinnipalanutta möhnää on myös hieman havaittavissa siellä sun täällä, ihmesienelläkään hinkkaaminen ei auttanut. (Ja mikä ei kuulkaa lähde ihmesienellä, ei lähde millään. Trust me.) Olen silti aika sinnikkäästi yrittänyt puolustella ostostani, ja keksiä sille jonkin järkevän käyttötarkoituksen...
Kynttilää siinä ei voi polttaa, koska käsikahva kuumenee alta aikayksin.
Makeisastiaksi se ei oikein sovi, koska siinä ei ole reunoja.
Ruoka-astiana sitä ei uskalla käyttää, koska tunnistamaton musta möhnä vähän saattaisi häiritä makunautintoja.
Lopulta sain ahaa-elämyksen, ja keksin sille sittenkin aika hyvän käyttötarkoituksen.
Meillä toimittaa yöpöydän virkaa kaksi päälekkäinpinottua Ikean säilytyslaatikkoa. Niiden päälle kerääntyy sekalainen pino iltalukemisina olevia kirjoja, ja yleensä joku huonekasvikin sinnittelee hetken ikkunattomassa makuukopissa. Tämä yöpöytäviritys suorastaan huusi jotain turvallista paikkaa johon laskea kellot, korut ja muu pikkusälä ennen nukkumaanmenoa.
Mihin te käyttäisitte kotonanne tätä kapistusta?
Hei sinulle!
VastaaPoistaMinullakin on ollut joskus sellainen ihmesieni, anopilta sain. En oikein osannut sitä käyttää,joten siirryin perinteisiin hyväksi koettuihin puhdistuskäytäntöihin;)
Hauskan idean keksit tuolle esineelle.
Yhtenä vaihtoehtona siihen voisi kiinnittää samanvärisen metalliketjun ja laittaa amppelina roikkumaan jonnekkin kattoon. Ja sitten vaikka murattia kasvamaan alaspäin. Ja jos se roikkuisi kiinni katossa voisihan siinä tuolloin poltaa kynttilääkin, kun sitä ei tuolloin tarvitse siirellä. Pikkuleipiäkin tuosta voisi tarjoilla, tai suklaata:)))
Hei Vanamo!
VastaaPoistaIhmesieni on sananmukaisesti ihmeellinen, jos tapetista/lattialta/seiniltä pitää saada irti jokin pinttynyt tahra, vaikkapa parketista sellainen musta kengänpohjasta tullut viiru. Olen yrittänyt leikkiä kotikemistiä ja päätellä että mihin tämän pesuaineettoman sienen teho tarkalleen perustuu, mutta en ole oikein tullut hullua hurskaammaksi.
Mietin itsekkin että tuo esine näyttäis hyvältä katosta roikkuen, mutta meidän monimetrinen huonekorkeus ei sittenkään ihan palvele tätä tarkoitusta, "amppeli" näyttäisi aika hassulta katonrajassa killumassa. Sensijaan taidankin viikonloppun tarjoilla siitä jälkiruokakonvehdit, loistava idea! Kiitos vihjeestä :)