tiistai 15. syyskuuta 2009

Kylään ei kuljeta tyhjin käsin...

Sitä mukaan kun lähestyvä viikonvaihde hiipii kulmantakaa, lisääntyy myös tuliaisstressi. Viikonlopun mittainen visiitti appivanhempien luo aiheuttaa välittömän ja kohtuullisen kiivaan pohdinnan sopivista viemisistä. Iänikuinen viinipullo kuitenkin on jo hieman loppuunkäytetty idea, ja kukkakimppua on hankala sovittaa summamutikassa vieraamman kyläpaikan väri- tuoksu- tai maljakkomieltymyksiin. Tässä muutamia hyviksi todettuja pirteitä vinkkejä tuliaispakettiin:

  • Teemakori.
Kerää kauniiseen koriin oman asuinalueesi herkkuja tai erikoisempia ruokatarvikkeita. Mukava idea on esimerkiksi sushi-teemakori, johon voi kerätä perustarvikkeet sushin valmistukseen, ja hankkia koriin myös jonkin sushin valmistamisen saloihin perehdyttävän opuksen.

  • Isäntäparin henkarit
Askartelutarvikekaupoissa myydään valmiita puisia henkaripohjia, joten täysin puusepäksi ei tarvitse ryhtyä. Maalaa henkarit akryylimaalilla, ja kirjoita kauniilla tekstauksella henkarin lapaan isännän ja emännän nimet. Kruunaa henkari esimerkiksi helmikoristein.

  • Ovikranssi
Joulunaikaan ovikranssi on perustuliainen, mutta myös muina vuodenaikoina loistava hyödynnettävä tuliaisrintamalla. Itse askartelin viime keväänä anopille kevätkranssin, johon kiinnitin askarteluliiman ja puisten minipyykkipoikien avulla keväisiä pikkuesineitä, ja viimeistelin koko komeuden keväänvihreällä silkkinauhalla. Mukavana lisänä väkersin kranssiin muutaman laventelipussukan tuoksua tuomaan. Valmiita organza-pussukoita saa ostaa esimerkiksi Tiimarista, ja laventelia olen ostanut edullisesti ison pussukan Ruoveden Herkusta. Kranssipohja oli myös valmista tavaraa, niinikään Tiimarista.

  • Hetki hemmotteluun
Lahjakortti johonkin kyläpaikkaa lähellä olevaan kauneushoitolaan tai vaikkapa kylpylään. Isäntä ilahtuu lahjakortista urheiluhierojalle, ja emäntä varmasti kehrää päästessään käsihoitoon tai jalkakylpyyn. Kohtuulliisen pienellä taloudellisella panostuksella saa jo mukavan lahjakorttikokonaisuuden, ja samalla omalta osaltaan estää turhien tavaroiden nurkkiinkertymistä- se asunnon neljäs servettiteline ei välttämättä ole välttämättömän tarpeellinen.

Onko teillä vinkkejä kyläviemisiksi, tai oletteko itse saaneet jonkin vinkeän tuliaisen josta muut voisivat saada ideoita?

torstai 3. syyskuuta 2009

Siivousvimman kourissa

Kun syksy saapuu, iskee ainakin minulle ylitsepääsemätön tarve puunata jokainen nurkka ja kaapinkulma putipuhtaaksi. Epäilen että ilmiö liittyy jotenkin samantyyppiseen innostukseen aloittaa elokuun pimenevinä iltoina tukku uusia harrastuksia, joiden suosio marraskuun sysimustina päivinä ei enää olekkaan lainkaan taattu.

Tunnustaudun heti kättelyssä melkoiseksi siivousintoilijaksi. Nautin puhtaasta ja järjestyksessä olevasta kodista, enkä pysty keskittymään kaaoksen keskellä. Saan kummallista tyydytystä erilaisista koreista ja säilytysjärjestelmistä, joihin voin järjestellä ja arkistoida tavaroita- silläkin uhalla että mieheni mielestä asunto suorastaan tursuaa erilaisia koreja ja kippoja. Olen myös testannut ison määrän erilaisia siivouskemikaaleja, enkä enää tuliskaan toimeen ilman omia luottopurnukoitani. Tässä siis suursiivouksen kaava Marian tapaan, toivottavasti löydät jotain uutta omiin siivousrutiineihisi:

Järjestelyvinkkejä:
  • Ikean kannelliset arkistointilaatikot ovat loistavia lähes mihin tahansa: kylpyhuoneen hyllyllä kätkemään ylimääräiset purtilot, kirjahyllyssä piilottamaan turhat pikkuesineet, vaatehuoneessa lajittelemaan sukat. Kirjahyllyn alimmalla hyllyllä on kolme isoa valkoista nahkapintaista laatikkoa joihin on pakattu harvemmin käytettäviä kirjoja, kirjahyllyn yleisilme on näin huomattavasti selkeämpi ja siistimpi.
  • Keittiössä on parasta noudattaa järjestelyn suhteen käytännöllisyyden lakeja. On turha sijoittaa sitä isomummon kummin kaimalta perittyä upeaa hopeista kastikekulhoa keittiöön paraatipaikalle, jos sitä käytetään kerran-pari vuodessa. Sijoittelemalla useimmin käytetyt tarvikkeet ja tuotteet käden ulottuville järjestys keittiössä säilyy todennäköisemmin, ja tavaroiden etsimiseen ei kulu aikaa.
  • Järjestä jokaiselle perheenjäsenelle "sotkulaatikko", johon on lupa pinota maksua odottavat laskut ja muut jatkuvasti käytössä olevan paperit ja tavarat. Näin jokainen tietää maksamattoman kännykkälaskunsa tai passinsa sijainnin, ja tärkeitä papereita ei joudu vahingossa hukkateille. Kun esimerkiksi lasku on maksettu, se arkistoidaan pois sotkulaatikosta, ja täten pidetään laatikko jatkuvasti ajantasalla.

Lempituotteita ja kikkoja siivouksen sujumiseksi:
  • Ruostumattomalle teräkselle ja rosterille on yksi aine yli muiden. Jo aiemmin mainittu Wurthin ruostumattoman teräksen hoitoaine on täysin ylivoimainen tuote rosteripintojen puhdistamiseen ja kiillottamiseen: suihkaise parinkymmenen sentin päästä, anna vaikuttaa hetki, ja hankaa kuivalla pehmeällä liinalla. Ainetta on hankala löytää kaupoista, sillä tavallisten markettien valikoimiin se ei kuulu. Olen kuitenkin onnistunut metsästämään sitä joistain Tarjoustaloista, ja aina kun löydän purkkia kaupan hyllyltä, ostan kerralla muutaman.
  • Mikrokuituliinat ovat siivouksessa niin käteviä, etten oikeastaan muuntyyppisiä liinoja enään käytä. Tarjoustaloista saa edukkaasti esimerkiksi viiden liinan paketteja, ja liinoja voi todella käyttää lähes kaikkeen: pölyjen pyyhintään, keittiön pintojen puhdistamiseen, peilien kiillottamiseen, kylpyhuonekalusteiden pesemiseen, lähes mielikuvitus on rajana!
  • Kotiin saa mielyttävän siistin tuoksun imurikuulien avulla. Esimerkiksi Stockmannit myyvät näitä puhtaaseen imurin pölypussiin lisättäviä kuulia, jotka tuovat huoneilmaan vienon tuoksun, ja samalla peittävät joskus imurista pöllähtävän tunkkaisen "imurimaisen" hajun. Olen kuullut saman asian ajavan myös puhtaan pumpulitupon johon on pirskoteltu omaa lempituoksua. Kun muutaman imurointikerran jälkeen oppii ehdollistumaan tietynlaiseen imuroinninjälkeiseen ihanaan tuoksuun, on melkeinpä hankalaa vastustaa imuroinnin houkutusta!
  • Kaikki alkaa järjestelystä. Siivoan ja raivaan pinnat ja tilat tyhjiksi, ja palautan eksyneet tavarat omille paikoilleen. Varsinaisen siivousurakan aloitan pölyjen pyyhinnällä, jolloin mahdollisesti lattialle leijaileva pöly ja muut muruset eivät haittaa. Käytän pölyjen poistamiseen mikrokuituliinaa ja suihkupulloon laimennettua yleispuhdistusainetta. Siivoan jo tässä vaiheessa myös keittiön pinnat ja pöydät, sillä niiltä usein vierähtää riisinjyvä tai suurimo jos toinenkin lattian suunnalle. Seuraavaksi imuroin asunnon huolelliseksi, mukaanlukien kylpyhuoneen ja WC:n. Tämän jälkeen pesen kylpytilat kevyesti klooripitoisella valmiilla siivoussuihkeella, järjestyksessä puhtaasta likaisimpaan. WC-istuimelle käytän omia kertakäyttöisiä pesuliinoja, jotka hävitän käytön jälkeen. Kruunaan koko siivousurakan laimentamalla suihkupulloon parketinpesuainetta veden sekaan, ja näin kostutetulla nihkeällä mopilla käyn asunnon parkettilattiat läpi. Luuttuamisen lomassa on helppo kostuttaa moppia aika-ajoin pesuliuoksella, ja tarvittaessa suihkauttaa sitä suoraan erityisen likaisiin kohtiin. Aivan viimeiseksi vaihdan kylpyhuoneen käsipyyhkeet ja keittiön pyyhkeet puhtaisiin, ja palkitsen itseni naapurikukkaupasta haetuilla tuoksuvilla sesongin kukilla. Avot, puhdas koti!
Onko teillä omia siivousvinkkejä joilla koti tulee helpoin vaivoin putipuhtaaksi?

keskiviikko 2. syyskuuta 2009

Arkiruokaa

En usko olevani ainoa nopean arkiruoan ystävä. Ruokakunnassani ei ole nälkäisiä tenavia, mutta työpäivän jälkeen yllättävä ärhäkkä nälkä saa usein varttuneemmankin taapertajan kiukkuiseksi. Päivän aherruksen jälkeen harvalla on inspiraatiota saati aikaa loihtia kolmen tunnin illallista. Kuitenkin, suurin osa "helppoa arkiruokaa" mainostavista ohjevihkosista tai resepteistä on melko mielikuvituksettomia, ja samoja ainesosia pyöritellään ohjeessa jos toisessa.


Omana periaatteenani on ollut, että vaikka arki kuinka verottaa tarpojaansa kiireellä ja hopulla, arkiruoan taso ei saa laskea luvattoman alas. Yritän kokkailussa välttää räikeimpiä eineksiä, mutta kuitenkin pitää ruoanlaittoajan kohtuuden mitoissa laatua ja makua unohtamatta. Ohjeissa ei ole tarkkoja määriä, vaan pääasiana on rouhea ja sujuva ote ruoanlaittoon ja hyvä maku, soveltaminen on sallittua ja jopa suotavaa. Tässä muutama kivaksi koettu helppo arkiruoka, ohjeesta syö empiirisen tutkimukseni mukaan hyvin kahden aikuisen talous.


Simppeli kanapasta
1pkt maustamattomia kanan rintafileitä
1 punasipuli
kuivattua valkosipulilastua
siivutettuja oliiveja
Apetina-fetaa puolikas paketti (sitä sorttia joka on pakattu foliopinnoitteiseen pahvikuutioon)
muutama nyrkillinen luumutomaatteja
hyvälaatuista oliiviöljyä
mausteita
tuoretta basilikaa


Laita mieluisesi pasta kiehumaan, täysjyväpasta on terveellisempi vaihtoehto. Pilko kanan rintafileet suupalan kokoisiksi. Voit arvioida kanan määrän ruokailijoiden nälkäisyysasteen mukaan. Paista kanat kypsäksi oliiviöljyssä.
Lisää mukaan isohkoiksi paloiksi pilkottu sipuli ja oman maun mukaan kuivattuja valkosipulilastuja, usein sopiva määrä on ruokalusikallisen verran, pyörittele pannulla hetken jotta punasipuli pehemenee. (Kuivattu valkosipulilastu tai rouhe on kiireessä erittäin kätevä tuote, antaa helposti ihanan valkosipulin maun ruokiin ilman kuorimista ja murskaamista, saatavilla isoissa maustetöniköissä mm. isoimmista Tarjoustaloista muutaman euron hintaan)
Laita mukaan puoliksi pilkotut luumutomaatit, ja pienehköksi pilkottu feta sekä oliivit. Sekoittele ja anna viihtyä pienen hetken pannulla, kunnes kaikki ainekset kuumenevat ja feta pehmenee- tomaattien ei ole tarkoitus pehmetä liikaa!
Kaada paistinpannun sisältö isoon kattilaan jossa pohjalla keitetty pasta, lourauta perään reiluhkö määrä hyvälaatuista oliiviöljyä, muutama kierros vastajauhettua pippuria, ja sormisuolaa- jos ikkunanlaudalta sattuu löytymään tuoretta basilikaa, myös muutama lehti sitä sopii mainiosti. Sekoita koko komeus, ja tarjoa heti.


Nälkäisen munakas kahdelle
5 kananmunaa (riippuen hieman kananmunien koosta ja nälän asteesta)
n. desin verran maitoa
n 100g kevytmetwurstia/kevyt kalkkunametwurstia/muuta salamityyppistä valmistetta
tomaatteja
pippuria
suolaa
maun mukaan valkosipuli


Ohje kaikessa yksinkertaisuudessaan: sekoita kaikki ainekset tomaattia lukuunottamatta, kaada kuumahkolle pannulle ja anna hyytyä rauhassa. Vaikket muutoin harrastaisikaan luomutuotteita, anna luomukananmunille mahdollisuus ja kokeile niitä! Maku on selvästi parempi, ja väri keltuaisessa kirkkaammankeltainen. Jos et usko minua, tee itse vertailu: keitä samassa kattilassa tavallinen kananmuna ja luomukananmuna, voin lähes taata että sokkomakutestissä kuka tahansa kykenee erottamaan ne toisisaan. Kun munakas on pikkuhiljaa hyytymässä, lisää siivutetut tomaatit munakkaan päälle ja anna hyytyä loppuun. Tarjoa vihreän salaatin kera.


Mereneläväsalaatti oikotietä
Muutamaa erilaista salaattilajiketta
pieni punasipuli
puolikas kurkku
muutama tomaatti
1 pieni pss pakastekatkarapuja
1 pkt (n. 150g) kylmäsavu- tai graavilohta, valmiiksi siivutettua
mustia kalamata-oliiveja
1-2avokadoa
loraus oliiviöljyä, tummaa balsamicoa, sormisuolaa ja pippuria


Pilko salaattiainekset mielesi mukaan sopivankokoisiksi. Muista että normaali jäävuorisalaatti on parasta repiä käsin veitsellä pilkkomisen sijasta, jos haluaa välttää ikävän leikkauspinnan tummumisen. Pikasulata katkaravut pitämällä niitä hetki juoksevan kylmän veden alla siivilässä. Pilko kalasiivuja aavistuksen pienemmiksi. Huomio että vakuumipakattu graavikala vaatii kylmät oltavat, ja pidä kylmäketjua yllä kuljemattalla kylmää vaativat ruoka-ainekset kylmälaukussa. Sekoita ainekset yhteen. Juuri ennen tarjoilua kuori avokadot ja poista niistä kivet, asettele salaatin päälle sopivankokoisiksi pilkottuna. Avokado tummuu todella nopeasti käsittelyn jälkeen, joten tämä salaatti on varsinaista pikaruokaa eikä kestä kauniina pitkää säilytystä- nauti siis heti! Lorauta lautasella annoksen päälle aavistus oliiviöljyä ja balsamicoa, oman maun mukaan myös pippuria ja hitunen suolaa.


Näiden ohjeiden jekku on suurimmalta osin yksinkertaisissa perusraaka-aineissa, ja siinä ettei suurin osa aineksista tarvitse minkäänlaista ennakkovalmistelua. Ohjeita soveltamalla moneen salaattiin tai pastaan saa potkua lisäämällä joukkoon pilkottuja hyvälaatuisia kokolihaleikkeleitä, graavattua kalaa tai kuutioituja kevytjuustoja- proteiinin lähde helpolla, nopealla ja melko kaloritehokkaalla tavalla!


Onko teillä helppoja arkiruokaohjeita?

Penni on miljoonan alku.

Tästä se nyt alkaa, bloggausurani ihkaensimmäinen kirjoitelma. Kuten miljoona alkaa pennistä, on pikkuruisen bloginikin toki ponnistettava jostain.

Ensimmäisen kirjoituksen punaisena lankana onkin pennit, ja ennenkaikkea niiden venytys. Saattaisin melko suurella varmuudella vannoa, ettei ole toista yhtä tarvittaessa taitavaa penninvenyttäjää kuin allekirjoittanut. Epäilen vahvasti taipumuksen periytyvän geenikartaston suunalta, sillä samantyyppistä kitsautta on selvästi suvussa havaittavissa- vai mitä sanotte aamiaismuropakettien taustapahvien leikkamisesta kauppalapuiksi tai teepussien kierrättämisestä?

Säästeliäisyyteni suhteen on aluksi korostettava, että killinkien vahtiminen on kylläkin aika-ajoin hyvin valikoivaa. Jos vaatenkaupasta löytyy juuri-se-aivan-hirvittävän-ihana-paita, maksukortti laulaa surutta. Sensijaan, jokapäiväisissä arjen pienissä investoinneissa uskon vakaasti säästeliäisyyden voimaan. En kuitenkaan harrasta sukkien parsimista neljänteen kertaan tai muita äärimmäisyyksiin meneviä säästötoimenpiteitä, vaan nautin pienistä mutta oivaltavista arkipäivän säästöoivalluksista. Kas tässä muutama esimerkki:

  • Arkiruokailussa suosin edullisia raaka-aineita joita on helppo säilöä pitkiäkin aikoja esimerkiksi keittiön kuivakaapissa. Mainio esimerkki hyvästä ja helposta arkiruoasta on soijamakaronilaatikko: tarvitset makaronien ja soijarouheen lisäksi vain hippusen mausteita, maitoa ja muutaman kananamunan. Soijarouhe on ravintoarvoltaan rikasta ja hyvin maustettuna menee täysin jauhelihasta, joten varmasti soijaan tottumattomatkin mupeltavat valittamatta tätä laatikkoa. (Tämä väite on käytännössä testattu lihansyöjä-appiukolla, joka hyvällä ruokahalulla kehui miniän makaronilaatikonväkerrystaitoja!) Kun kaapista löytyy aina näitä aineksia, vähenee huomattavasti riski sille että kauppareissulle on lähdettävä nälkäisenä haalimaan vähemmän kustannus- tai kaloritehokkaita ruokia. (Tulette blogin edetessä huomaamaan että myös kalorinvenytys on jonkinlainen intohimoni..)

  • Tarjoustalo on säästeliään mekka! (Kuten myös Robinhood, MiniMani, Säästöpörssi ja HalpaHalli, sekä vielä muutama muu). Vuositasolla säästää hyvinkin killingin jos toisen, jos hankkii keskitetysti vaikkapa siivoustarvikkeet, paperituotteet ja pakastustarvikkeet lähikauppahintoja edullisemmin. Esimerkiksi Tarjoustalo lähettää lähiseudun asukkaille tarjouslehtisä joissa on usein hyvinkin rahanarvoisia etuja. Erityisesti siivoustarvikkeiden suhteen olen todennut Tarjoustalossa olevan varsinainen paratiisi: Meikon ammattikäyttöön tarkoitetut mikrokuituliinat ovat edullisia ja laadukkaita, ja Wurth:in rosterinhoitoaine saa vuosikausia rosteripintojaan tuloksetta hinkanneen kehräämään.

  • Kilohinnat kertovat totuuden. Ruokakaupan hyllyssä opettele siirtämään katseesi kappalehinnoista hitusen oikealle ja alas, hintalapun nurkkaan pienellä präntillä merkittyyn kilohintaan. Usein esimerkiksi lihatuotteiden ja leikkeleiden kohdalla pakkausmateriaalivalinnat ja pakkaustekniikka hämäävät ostostelijan silmää luulemaan kappalehinnaltaan halpaa pakkausta myös sisällöltään isoksi. Kun muutaman päivän päästä metwursti taas loppuu, kipiteään jälleen kauppaan ostamaan uusi ja yhtä hämäävästi pakattu paketti, kuvitellen että kappalehinnaltaan edullisin metwurstipötkö olisi järkevin valinta. Katse kilohintoihin siis!

  • Kimppaostokset tuovat useammalle henkilölle hyvää mieltä leikatuin kustannuksin. Kun seuraavan kerran olet kirjakaupan kassalla maksamassa kirpaisevansuurta hintaa uutuusnovellista, pohdi hetkisen olisiko joku ystävä-tai tuttavapiirissäsi kiinnostunut samasta kirjasta. Jos riittää että saat lukea kirjan kerran etkä halua sitä kirjahyllyäsi koristamaan, perusta kimppakirjarinki. Jokainen ostaa vuorollaan kirjan, ja luettuaan antaa sen ringissä seuraavalle. Kun kirja on kiertänyt koko ringin, viimeinen lukija vie sen käytettyjen kirjojen liikkeeseen ja käyttää saadut killingit seuraavan kirjan hankintaan, tai budjetin niin salliessa vie kirjan esimerkiksi lähimpään vanhustentaloon hyvää mieltä tuomaan. Kun kaikki ringin jäsenet toimivat näin, ringissä on jatkuvasti uusi kirja luettavana, ja samalla on myös mahdollista tehdä pienimuotoisia hyväntekeväisyystekoja- ja välttää kirjahyllyssä pölyttyvien kirjojen kasa!

Arvoisat bloggaajat ja ensimmäisen blogitekstini silmäilijät, millaisia tarkanmarkan vinkkejä teillä on?